Pakkaspäivä

Voi ei täällä on niin kaunista, sellanen + 5 asteen pakkanen, vähän lunta, ja mikä parasta, aurinko lämmittää. Tää viikko on tosi kiireinen ja monimutkainen, synttäritkin ehdittiin jo perua ja siirtää ensi viikolle, scheisse vaan raikaa, ja kissat pyrkii sisälle kun on niin kylmä. Ja ne ei todellakaan oo sisäsiistejä, joka nurkan takana on yllätys odottamassa, kuten tänään aamulla oven edessäni. Ja kysymys kuuluu, että kuka ne päästää sisään? En ainakaan minä. 

Pakko ottaa parin kuukauden välein itsestäni kuvia todisteena siitä että olin oikeasti täällä.  Näytän tässäkin kuvassa tosi oudolta. 

Tykkään, oon alkanut taas lukemaan, ja on kyllä ehkä maailman typerintä ostaa pokkareita, mut  muuta vaihtoehtoa ei oo. Se on sit toinen juttu mitä niille tapahtuu sitten vappuna, tai sitten kun joku tulee tänne niin saa viedä mukanaan. Ja vasemmallahan pilkottaa itse Nälkäpelin kansi.... luin senkin. 

Tehtiin oikein virallinen viikkosuunnitelma yhdessä, kun on niin hullut aikataulut. Tykkään kun toi äiti on tosi järjestelmällinen, ja jaksaa nähdä vaivaa, koska muuten olisin kyl ihan hukassa et kuka menee missäkin. 

Kaakao

Rakastan kaakaota, ja varsinkin hyvää sellaista, jota on kuitenkin valitettavan vaikea löytää kahviloista. Myönnän, että itsekin teen kaakaoni välillä pelkästä kaakaojauhosta, ja tiedän, että siitäkin tulee ihan hyvää. Omasta mielestäni olen kuitenkin kaakaonvalmistuksen Jamie Oliver, joten jaan nyt neuvoni teille Oboy:n ja rasvattoman maidon ystäville näin talvipakkasilla kun mukamas tarvii lisäravinteita.  

Normikaakao vaahtokarkeilla

-Käytä aitoa suklaata (raasteena/paloina) joko pelkästään kaakaojauheen sijasta tai kaakaojauheen kanssa. 

-Älä käytä kaakaojauhetta jossa on sokeria valmiiksi. Mitä tummempaa kaakaojauhetta käyttää, sen parempi. 

-Jos mahdollista, skippaa rasvaton maito. Täysmaidosta tulee parasta, kevytmaitokin on tosi jeppis. Ja kukaan ei todellakaan kiellä tilkkaa kermaa, varsinkin jos käyttää rasvatonta maitoa.

Piparminttukaakao

Maailmalta löytyy vaikka mitä variaatioita siitä, miten kyseistä lientä tulisi valmistaa, mutta siis tärkeintähän tässä on se, ettei maitoa polteta pohjaan. Se nimittäin käy yllättävän helposti. Harva edes ajattelee, että kaakaota voisi jotenkin maustaa, mutta kun kerran kokeilee, niin enää et palaa peruskaakaoseen. Mutta siis yksinkertaisuus on tässäkin valttia, tai liikaa ei kannata mennä sähläämään, sillä kuitenkin se suklaa on se pääraaka-aine. 

Valkosuklaakaakao

Lempimausteeni kuitenkin kaakaoon on ehdottomasti kaneli. Kaneli tuo sellaista pehmeää potkua ja lisälämpöä kaakaoseen. Suosittelen myös chiliä, appelsiinia, kinuskia, ja maapähkinävoita. Oikein tummaan kaakaoseen hyvän lisäyksen tuo myös pieni ripaus suolaa. Vaahtokarkit/kermavaahto on tietysti se klassisin vaihtoehto, samoin jäätelöä voi kaakaoseen lisätä, ja tietenkin kaikkia erikoissuklaita, esim. Daim-suklaata. Kovin vahvoja alkoholeja en lähtisi kaakaoseen sotkemaan, mutta esim. Baileys on tosi hyvää kaakaon lisänä pienissä määrin. Yhtä asiaa en ole vielä kaakaoseen lisännyt, ja se on laventeli, jota voidaan laittaa mm. suklaakakkuihin, ja se on mielettömän hyvää! Se on seuraava kokeiluni.

Kanelikaakao

Ja tietty jos on suklaahullu, niin kaakaon voi tehdä todella paksuna, melkein suklaakastikkeena. Kyllä sitäkin voi juoda! Trust me!

trolololoo

Eli siis mua oltiin jo peloteltu monta viikkoa sillä, että jossain vaiheessa mun pitää vaihtaa huonetta tonne perheen isän äidin puolelle (nää asuu samassa talossa, mut tiukasti eri puolilla, mummo on kuulemma perheen äidin mukaan hieman sekaisin, eikä halua että lapset käy sen puolella usein.) Ja siis syy jäi (yllätys) myöskin hieman epäselväksi, kun hienosti tätä kieltä ymmärrän, niin mun ymmärryksen mukaan mun ja perheen vanhimman pojan (joka asuu muualla) huoneet jotenkin yhdistetään, ja sinne tulis asumaan joku työntekijä. Mut ei morjens tää uus huone on ihan kauhee, siis en edes pysty linkittämään tästä kuvaa. Siis ehkä mauttomuuden huippu, suoraan joltain 80 luvulta, kaikki huonekalut ihan hirveitä, vähän kaappitilaa, vähän tilaa ylipäätänsä. JA nettikin toimii vaan yhdellä palkilla, eli siis... itkettää. Ja nää on tälläsiä asioita mistä ei sillain voi valittaa. Paitsi nettiyhteys. Vaatii vähän totuttelua, rakastin mun vanhaa huonetta, isot kaapit ja hyvä sänky. 

Tänään oltiin taas noiden ravintolassa syömässä päivällä, ja se oli ihan täynnä porukkaa!! Ja kyllä vähän hävetti, tai kun noilla oli uusi kokki töissä, niin ruoassa kesti hirveen kauan ja se ei ollut kovin hyvää. Mutta Leonardo veti kyllä päivän pohjat, se istui baaritiskillä ja rämpläs iskänsä puhelinta, missä on paljon kuvia, kaikkea vauvakuvista humalakuviin ja niin... siis ihan kaikkea. No, sitten siihen tuli seurue maksamaan, ja Leonardo tietty alko esittelemään kaikkia otoksia sille seurueelle, yritin olla sillain, hei Leonardo katotaan kuvia yhdessä, niin sit tuli kuva missä gorilla näytti keskisormea, ja sit se vaan näytti eka sitä kuvaa niille asiakkaille, ja oli sillain hahahaha kattokaa, ja sit ne nauro ne asiakkaat, sit tuli kuva mis perheen iskä oli rannalla kalja kädessä typerä ilme naamalla (tässä vaihessa muakin nauratti vaikka en olis saanu nauraa), ja tottakai Leonardo näytti senkin kuvan niille asiakkaille. Sit se vielä molempien kuvien kohdalla se kysy isältään jotain tyyliin "apina?" "Turkista?" Iskä ei kovin paljon tästä tilanteesta tykännyt, oli ihan pinna kireenä, olisin mäkin ollu, hienosti tuli nolattua, mutta mä nauroin mielessäni. Ja uskokaa tai älkää, vaikka yritin kaikkeni, että olisin tämän tilanteen estänyt, en onnistunut, Leonardon tottelutaidot on välillä hieman hukassa.  Näin viihdytät asiakkaita näyttämällä noloja kuvia ravintolan omistajasta.

Ps. Elämä alkaa voittaa täälläkin, lunta sataa vähän koko ajan ja kaupassa on ihmisiä, jee jee! En usko kuitenkaan elämään ennen kun kuulen jotain muuta kieltä kun saksaa täällä. 

Pehmeä paluu arkeen

Siis olin eilen ihan kriisissä, etten ikinä enää sopeudu suurkaupunkiviikon jälkeen tänne Tiibetiin, mutta siis tämä päivä on ollut tosi kiva. Leonardo oli ihan mielettömän innoissaan, että olin tullut takaisin kotiin, Lucy oli oppinut viikossa sanomaan nein, tai siis "naaa" tulkittakoon kieltäväksi sanaksi. Nyt hän osaa siis sanoa jo nein, mama, ja this. Tällä viikolla tapahtuu hullun paljon kaikkea, tai siis pyhä Nikolaos tulee lahjoinensa kai kuudes päivä, eli siis kun te Suomessa tuijotatte kun Kaija Koo kättelee Saulia presidentinlinnassa, niin meillä on jo pre-joulu täällä. Leonardon synttärit on keskiviikkona, tai ei virallisesti, mutta niitä juhlitaan keskivikkona. Eli siis lastenjuhlat tiedossa, luoja auta.... Samoin Leonardolle tehdään vielä lauantaina (virallisena syntymäpäivänä) iso hammasleikkaus, voi parkaa. Tai se on kuulemma joku tosi iso juttu, toivottavasti kaikki sujuis hyvin. Mutta siis lunta maassa, pakkasta, joulu tulee, ehkä tää pikkuhiljaa tästä helpottaa. Ja ravintolathan aukeaa virallisesti huomenna, perheen isä on kun perseeseen ammuttu karhu, mutta sen ymmärtänee kun miettii sitä kaikkea hommaa mitä siihen liittyy, uusia työntekijöitä, foliorullia... Eli siis scheisse on käytetyin sana tässä perheessä tällä hetkellä, ja Leonardokin on sen hienosti jo oppinut. Mutta ei sentään onneksi multa, vaikka kiroilenkin paljon, niin se onneksi on liian vaikeaa vielä Saksaksi. Iltaohjelmaksi pesen pyykkiä, siivoan, käyn kaupassa viinisuklaaostoksilla, ja sitten vaan lojun. And I'm lovin' it. 

Rakoileeko rakkaus, Madde?

No siis ehkä olettekin törmännet näihin hypoteeseja pursuaviin uutisotsikoihin, jossa taas kyseenalaistetaan tämän parin rakkaus ja haukutaan salaisen rakastajani Chris O'Neillin kylmyys ja väliinpitämättömyys. No, jos mietitään tätäkin kuvaa, niin... montahan kertaa olen kävellyt oman poikaystäväni kanssa käsi kädessä kaupungilla? 2 kertaa? Suotakoon Chrisille tupakkatauko, shoppailu on rankkaa myös kuninkaallisille ja bisnesurokselle. Ei tästä eroa ole tulossa, vaikka niin toivoisinkin. Jätetään ällöhiplailut Victorialle ja Danielille,  sitäpaitsi sydämeni ehkä murtuisi, jos Chris alkaisi julkisesti osoittamaan rakkauttaan Madeleinelle. 

kylmä kuva alunperin täältä

Bratislava

Eli siis tulomatkalla poikkesin vielä Bratislavassa. No, siis kävelin vanhaan kaupunkiin, jossa söin ja istuin kahvilassa, ja sitten napsin muutaman kuvan. Eli siis kävin vain syömässä Slovakiassa, mutta tulipa ainakin sekin nähtyä. Mutta mikään metropoli Bratislava ei ole, mutta vanha kaupunki on ihan nätti. 

Ihan huippuraviolit! Eli siis lautasella pinaattiravioleja munakoisotäytteellä, siis ihan mielettömän hyvää. Täytyy joskus itsekin laittaa munakoisoa itsetehtyjen raviolien sekaan. Nam nam! 

Slovakian kieli on ihan uskomattoman monimutkaisen kuulosta, unkarikin oli jotenkin loogisempaa ja helpomaa ääntää. 

Hullu rautatieasema! Ok, matkustin perjantai-iltana, mutta silti, monta erilaista kassaa, ei vuoronumeroita, ja miljoona ihmistä jonossa, onneksi sentään kassaneiti ymmärsi englantia, mutta... ei kyllä yhtään puhunut sitä. Asiakaspalvelu on välillä vanhoissa neukkumaissa vähän hakusessa, mut no problem! 

Budapest

Siis rakkautta. Mä oon aina pitänyt kaikista vähän kinkkisimmistä matkakohteista, tai mun mielestä on hauskaa nähdä muutakin kun sitä siloteltua ulkokuvaa, mitä toki Budapestistakin löytyy, ja se kylläkin on Euroopan kauneimpia. Ainakin silloin, jos ei eksy sinne pimeimmille seuduille jota reunustaa ne kauniit Neuvostolliton aikaiset hökkelikerrostalot. Mutta siis odotukset olivat korkealla jo tullessa, ja siis voin kertoa että ne täytettiin täysin. Ensinnäkin pitää mainostaa tosi hyvää majapaikkaa, eli siis yövyin Wombats City Hosel Budapestissa, ja maksoin dorm-majoituksesta näin off-seasonin aikana sen 8 e/yö, eli siis en mitään. En oo ikinä nähnyt niin siistejä hostellihuoneita, ja saanut niin hyvää palvelua, ja siis ihan todellakin suosittelen. Näitä saman hostellipuljun majapaikkoja löytyy myös mm. Wienistä ja Berliinistä. Mutta tässä kuvia.

Budapestissa on ihania keltaisia sporia! Hyvä tapa nähdä kaupunkia, kun siis... metro on antiikkinen ja tosi sellanen tunkkainen, ja bussit... no vähän kun intiassa olis. Mutta siis liikkuminen Budapestissa on helppoa ja melko halpaa. Takseja ei kannata kuulemma ottaa vauhdista ollenkaan, niin paljon pimeää kuskitouhua on liikkeellä. Ja Budapestissa on myös melko pienet välimatkat, joten kävely onnistuu myös. 

Parlamenttitalo Budan linnavuorelta. 

Budan linnan takaosia. Siis jos yksi asia pitää nähdä Budapestissa, se on tämä linnakukkula ja linna.

Sankarien aukio? En edes tiedä nimeä suomeksi... :D 

Huippulounas, ceasarsalaatti ja maailman parasta itse tehtyä persikkajuomaa, jossa lillui hedelmänpalasia. 

Parlamenttitalo yövaloissa

Siis Budapest on tuhottoman kaunis yöllä, tämä kuva on vieläkin Budan puolelta linnakukkulalta, minne kiipesin aikaisemmin päivällä. Oon aina sanonut, että mua pitää kosia Pariisin yössä, mutta, siis kyllä nämäkin maisemat kelpaisivat. Ihan uskomattoman hieno paikka. 

Ketjusilta, ja sitten Budan linna yövalossa ( ja kukkula, jolta maisemakuvat on otettu)

Budapestiin on tosi kätevä tulla Junalla Wienistä/Saksasta, Wienistä matka kesti vähän alle 3h.  

Niin siis osaa Budapest olla rumakin. Mutta tykkään siitä, että siellä on niin paljon erilaisia juttuja. En kyllä menisi  ehkä nähtävyysretkelle noille kerrostaloille, mutta just erilaiset taustat ja mieletön historia tekee Budapestista just tosi makeen.


Budapestiin kannattaa varata myös vähän hermoja, sillä kaikki ei välttämättä aina toimi sillain liukuhihnalta. Kieli tuottaa välillä hankaluuksia, sillä heti kun mennään turistialueen ulkopuolelle, niin harva puhuu englantia. Samoin kaduilla kulkee kaikenmaailman kulkijoita, mutta samaa sakkia pyörii myös kaikkialla muuallakin maailmassa, mutta siis kaupunki on muuten todella rauhallinen. Ja sitten. Suosituimmilla biletysmestoilla on aina vaara joutua huijatuksi, tai siis väärissä tarkoituksissa olevat naiset naamioituvat tavallisiksi opiskelijatytöiksi, ja houkuttelevat urpoja turistipoika baareihin, joissa muutama drinkki maksaa maltaita, ja sitten.. no jos ei maksa niin voi miettiä minne joutuu. Eli siis vaikka puhutaan kuitenkin todella kauniista ja ihanasta kaupungista, niin kannattaa käyttää järkeä. Kuitenkin koin, että vaikka matkustin yksin naisena, niin Budapestissa oli tosi turvallista liikkua yölläkin, ja kaikki toimi tosi hyvin, ja englantia puhuttiin aika lailla joka paikassa.  Ja kiitoshan unkariksi on Köszönöm! Huikea sana.