Pehmeä paluu arkeen

Siis olin eilen ihan kriisissä, etten ikinä enää sopeudu suurkaupunkiviikon jälkeen tänne Tiibetiin, mutta siis tämä päivä on ollut tosi kiva. Leonardo oli ihan mielettömän innoissaan, että olin tullut takaisin kotiin, Lucy oli oppinut viikossa sanomaan nein, tai siis "naaa" tulkittakoon kieltäväksi sanaksi. Nyt hän osaa siis sanoa jo nein, mama, ja this. Tällä viikolla tapahtuu hullun paljon kaikkea, tai siis pyhä Nikolaos tulee lahjoinensa kai kuudes päivä, eli siis kun te Suomessa tuijotatte kun Kaija Koo kättelee Saulia presidentinlinnassa, niin meillä on jo pre-joulu täällä. Leonardon synttärit on keskiviikkona, tai ei virallisesti, mutta niitä juhlitaan keskivikkona. Eli siis lastenjuhlat tiedossa, luoja auta.... Samoin Leonardolle tehdään vielä lauantaina (virallisena syntymäpäivänä) iso hammasleikkaus, voi parkaa. Tai se on kuulemma joku tosi iso juttu, toivottavasti kaikki sujuis hyvin. Mutta siis lunta maassa, pakkasta, joulu tulee, ehkä tää pikkuhiljaa tästä helpottaa. Ja ravintolathan aukeaa virallisesti huomenna, perheen isä on kun perseeseen ammuttu karhu, mutta sen ymmärtänee kun miettii sitä kaikkea hommaa mitä siihen liittyy, uusia työntekijöitä, foliorullia... Eli siis scheisse on käytetyin sana tässä perheessä tällä hetkellä, ja Leonardokin on sen hienosti jo oppinut. Mutta ei sentään onneksi multa, vaikka kiroilenkin paljon, niin se onneksi on liian vaikeaa vielä Saksaksi. Iltaohjelmaksi pesen pyykkiä, siivoan, käyn kaupassa viinisuklaaostoksilla, ja sitten vaan lojun. And I'm lovin' it.